Nyt minun suosikkiblogilistani on tainnut ylittää kriittisen massan tai sitten ihmiset ovat intoutuneet päivittämään blogejaan entistä ahkerammin. Niin tai näin, ongelmani on nyt se, että en ehtisi a) neulomaan ja b) päivittämään omaa blogia, kun kaikki vapaahetket uppoaisivat helposti muiden blogien lukemiseen. Koska suurin osa seuraamistani blogeista on neuleblogeja, tästä seuraa myös se ongelma, että vaikka miten haluaisin osallistua Kultaisen kudinpuikon äänestykseen, en millään osaa päättää, mikä olisi mielestäni paras kussakin kategoriassa. Niitä blogeja kun on niin paljon ja monet niistä ovat niin mahdottoman hyviä ja mukavia seurata - ja niin monet blogaajista ovat niin mahdottoman tuotteliaita (ihan vain hieman vihertäen :). Eikös tässä vielä ole pari päivää aikaa, joten täytyy vielä miettiä, jos sitä osaisi joitakin sieltä poimia, mutta joka tapauksessa haluan esittää tässä julkisen ja kollektiivisen kiitoksen kaikille niille ihanille blogaajille, jotka ahkerasti neulovat ja kirjoittavat ja repäisevät minut aina hetkeksi irti omasta arkitodellisuudestani! :)

Pikkuneiti oli eilen hieman haastavalla tuulella (töissä olemme lanseeranneet sanan haastava merkitsemään vaikeaa, erittäin vaikeaa tai yleensä lähes mahdotonta ;), joten vain vaaleansininen villatakki eteni muutaman kerroksen. Neiti on päässyt jo kohtuullisen hyvään rytmiin, mutta poikkeushan vahvistaa aina säännön. Eli eilen ei menty viimeisille, lyhyille päiväunille millään, vaikka väsytti ihan selvästi. No, sehän tarkoitti sitten sitä, että iltauni tuli jo noin 1,5 tuntia normaalia aiemmin. Tai niin me luulimme... Tyttö vetäisi sitten siinä sen normaalin lyhyen päiväunen verran eli vajaan tunnin ja sitten tikkana pystyyn. Pitkän viihdytysputken ja väsytystaistelun jälkeen uni korjasi pikkuneidin sitten yhdentoista aikaan, vaikka silloinkin vanhemmat taisivat olla jo uupuneempia kuin pikkupomo :)

Jaaha, nyt on taas 40 minuuttia uinuttu ja makuuhuoneesta kuuluu "höpötystä", täytyy mennä seurustelemaan...